"Ei yksikään lapselle annettu suukko mene hukkaan,ei iloinen ilme, ei tyynnyttävä kosketus, ei ihmeellinen satu.Niistä tulee osa kaikkea sitä, mitä lapsesta itsestään tulee."
Pam Brown
Miksi vauva itkee?
Itku on vauvan tapa ilmaista tarpeitaan. Yleensä vauva itkee nälkää, väsyä, märkää vaippaa, kipua tai sitten hän vain kaipaa aikuisen syliä ja läheisyyttä. Tärkeää on että vauvan itkuun vastataan vaikka varsinkin aluksi on hankala tietää mistä itku johtuu. Yleensä syli auttaa.
Jos perusasiat on kunnossa, itkevän vauvan rauhoittamiseksi voi kokeilla erilaisia asennonmuutoksia, kantamista sylissä, kantamista kantoliinassa, vaunuissa lykkäämistä ym. Myös jotkin tasaiset äänet kuten hiljainen musiikki tai imurin, pesukoneen tai auton moottorin hurina voi saada vauvan rauhoittumaan ja nukahtamaan.Useimmat vauvat kärsivät ilmavaivoista, sillä usein vauvan vatsaan menee ilmaa syötön yhteydessä. Röyhtäyttäminen syötön jälkeen on tärkeää, jotta vauvan vatsaan ei pääsisi ilmaa. Myös imettävän äidin ruokavaliolla voi olla osuutta vauvan itkuisuuteen. Mm. runsas sipulin, kaalin tuoreen ruisleivän, herneiden, papujen, paprikan ja kahvin nauttiminen voi aiheuttaa vauvalle ilmavaivoja.
Jos vauva itkee paljon, itku voi olla merkki sairaudesta, allergiasta tai vatsakivuista jolloin kannattaa ottaa yhteys neuvolaan.
Muista että vaikka vauvan itku on rasittavaa, älä koskaan ravista vauvaa, sillä se on vauvalle hengenvaarallista.
Vauvan kapalointi
Kapalo rauhoittaa pienokaista ja vähentää mm. koliikin oireita luomalla tutun ja turvallisen kohdunkaltaisen olotilan. Se myös vähentää säpsähdysrefleksiä (moron -refleksi) ja saa näin pienokaisen nukkumaan rauhassa pidempään.
Uudet tutkimukset osoittavat, että kapalointi voi auttaa vähentämään kätkytkuoleman riskiä edesauttamalla turvallista ja hyvää unta lapsen ollessa selällään.
Vauvan kylvettäminen
Vauva kylvetetään yleensä 1-2 kertaa viikossa, tarvittaessa useammankin kerran. Paras aika kylvylle on ruokailujen välissä, mutta niin ettei vauva ole liian nälkäinen. Kylvettämisellä on yleensä rauhoittava vaikutus, joten se voi olla myös hyvä rauhoittumiskeino isommalle vauvalle ennen nukkumaan menoa.
Ennen kylpyä kannattaa varata kaikki kylpytarvikkeet valmiiksi (kylpypyyhe, vaatteet, mahdolliset pesuaineet ja puhdistustarvikkeet). Vauvan pylly kannattaa huuhdella hanan alla ennen kylpyyn laittamista.
Vauva pestään omassa ammessaan noin 38 asteisessa vedessä. Veden oikean lämpötilan voi varmistaa lämpömittarilla (mukana äitiyspakkauksessa). Vauva ei välttämättä tarvitse pesuaineita, mutta esimerkiksi kuivaihoisen vauvan kylpyveteen voi laittaa vähän kylpyöljyä ja toisaalta runsastukkaisen vauvan hiukset voi joskus pestä lasten shampoolla.
Vauva pestään ylhäältä alaspäin. Pienellä vauvalla likaa kertyy yleensä polvitaipeisiin, kaulapoimuihin ja kainaloihin. Huomiota pesussa kannattaa kiinnittää myös vaipan alueeseen sekä sormien ja varpaiden väliin.
Kylvyn jälkeen vauva kiedotaan pyyhkeeseen ja kuivataan hellästi taputtelemalla. Taipeet tulee kuivata myös huolellisesti taputtelemalla. Napa kuivataan vanupuikolla. Kylvyn jälkeen vauvalle tulee herkästi kylmä, joten hänet kannattaa pukea nopeasti lämpimiin vaatteisiin.
Muista! Älä koskaan jätä lasta yksin kylpyyn hetkeksikään, sillä lapsi voi hukkua pieneenkin vesimäärään.
Vauvan imettäminen
Imetys on aluksi haastavaa, koska äidin maidontulo ensimmäisinä päivinä on niukkaa ja toisaalta vauva ei välttämättä osaa heti oikeaa imuotetta. Tilanne helpottuu huomattavasti kun maito nousee äidin rintoihin muutaman päivän kuluttua synnytyksestä. Ensipäivien pienelläkin äidinmaitomäärällä on silti tärkeä merkitys, sillä ensimaito sisältää runsaasti vasta-aineita, joita vauva tarvitsee kohdatessaan kohdun ulkopuolisia mikrobeja.
Synnytyssairaalassa äiti saa tukea ja ohjausta vauvan imettämiseen ja useimmiten imetys alkaa sujumaan ennen kotiutumista synnytyssairaalasta.
Imetyksen hyödyt
- Äidinmaito on parasta ja luonnollista ravintoa vauvalle
- Äidinmaito on aina valmiina ja saatavilla oikean lämpöisenä
- Äidinmaito suojaa vauvaa infektioilta
- Äidinmaito on helposti sulavaa
- Imetys tuo lohtua ja turvallisuutta vauvalle
- Imetys edesauttaa vartalon palautumista raskauden ja synnytyksen jälkeen
(Imetys auttaa raskauskilojen pudottamista, sillä imettäminen kuluttaa energiaa jopa 500kcal päivässä!) - Imetys suojaa äitiä rinta- ja munasarjasyövältä
- Rintamaito ja pitkä imetysaika vähentävät lapsen allergiaan, astmaan ja diabetekseen sairastumisen riskiä
Vinkkejä onnistuneeseen imetykseen
Kun imetys sujuu, se on antoisaa ja ihanaa niin äidille kuin vauvallekin, mutta imetykseen liittyy paljon muutakin. "Ota rennosti" on imetyksen ykkösohje, mutta se on kyllä usein helpommin sanottu kuin tehty :-) Ohessa vinkkejä imetyksen onnistumiseen:- anna vauvan imeä omaan tahtiin silloin kun hän haluaa
- yösyötöt ovat tärkeitä maitomäärän lisäämiseksi
- juo runsaasti ja syö terveellisesti ja monipuolisesti
- muista levätä kun vauva nukkuu
- hoida rinnat hyvin
- kokeile erilaisia imetysasentoja ja pyri löytämään mukava asento jossa molempien on hyvä ja rento olla. Imetysasentojen vaihteleminen auttaa rintojen tasaista tyhjenemistä
- pyri luomaan rauhallinen ja mukava imetyshetki jossa molemmat osapuolet nauttivat imetyksestä
- Maidon määrää säätelee kysynnän ja tarjonnan laki, eli mitä useammin ja tehokkaammin rintaa tyhjennetään, sen tehokkaammin se erittää maitoa. Maidoneritys on nopeimmillaan heti imetyksen jälkeen, joten jo puolen tunnin kuluttua tyhjentämisestä rinnassa on jälleen maitoa tarjolla. Vauva huolehtii myös itse maitomääränsä lisäämisestä tihentämällä imemiskertoja, jolloin äidin maidontuotanto kasvaa vauvan tarvetta vastaavaksi.
Alkoholi ja tupakka imetysaikana
Kun äiti juo alkoholia, verenkierrosta kulkeutuu alkoholia maitoon. Eli jos äiti on yhden promillen humalassa, myös maidossa on alkoholia yksi promille. Alkoholi on pienelle lapselle myrkkyä, sillä pienen lapsen elimistö ei kykene hajottamaan alkoholia samoin kuin aikuisen. Alkoholille altistuminen saattaa vaikuttaa haitallisesti lapsen keskushermoston kehittymiseen. Imetysaikana äidin alkoholin käyttö saattaa myös vähentää maidon tuloa ja muuttaa maidon makua.
Myös äidin tupakointi imetyksen aikana muuttaa maidon makua ja saattaa myös vähentää maidontuloa. Tupakan sisältämä nikotiini ja sen hajoamistuotteet kulkeutuvat äidinmaitoon ja sitä kautta myös vauvan elimistöön. Osa nikotiinistä voi imeytyä vauvan elimistöön hengitysteitä pitkin myös passiivisen tupakoinnin seurauksena. Äidin tupakoinnin myötä vauva altistuu tupakan syöpää aiheuttaville aineille sekä raskasmetalleille.
Tukea imetykseen
Imetyksen tuki ry antaa vertaistukea imettäville äideille sekä jakaa tietoa imetyksestä.
Imetystukilistan sivut tarjoavat tukea imettäjän arkeen ja auttavat ennaltaehkäisemään tavallisimpia imetysongelmia. Imetystietoa osiossa käsitellään imetyksen arkea sekä erilaisia pulmatilanteita missä esimerkiksi vauva ei huoli rintaa tai äidille tulee rintatulehdus. Sivuilla voit myös lukea äitien kertomuksia imetyksestä.
Terveysnetin sivuilta löydät ohjeita onnistuneeseen imetykseen sekä apua imetysongelmiin. Sivuilla kerrotaan mm. vauvan oikeasta imuotteesta, hyvästä imetysasennosta sekä äidin voimavaroista. Tietoa löytyy myös erilaisiin ongelmatilanteisiin, esimerkiksi kun maitoa ei heru, rinnanpäät ovat arat tai rikkinäiset tai vauva puree imettäessä.
Helppo kotikonsti on käyttää kaalinlehtiä kuumottavien ja pakkautuneiden rintojen hoitoon. Ne viilentävät ja laskevat rintojen turvotusta. Katso ohje!
Vauvan kynsien leikkaaminen
Jo vastasyntyneellä saattaa olla pitkät kynnet, mutta tulehdusriskin välttämiseksi vasta kahden viikon ikäiseltä vauvalta voi leikata kynsiä. Sitä ennen vauvalle voi laittaa tumput käsien suojaksi, niin hän ei pääse vahingossa raapimaan itseään terävillä kynsillään. Jos kynsien leikkaaminen on aluksi vaikeaa, kokeile leikata kynnet silloin kun vauva nukkuu. Pyöreäpäiset vauvan kynsisakset löytyvät mm. äitiyspakkauksesta.
Vaippaihottuma
Vaippaihottuma on punaista, mahdollisesti näppyläistäkin ihoa vaipan-alueella ja sen aiheuttaa virtsan ja ulosteen ärsytys. Vaippaihottuman alueella vauvan iho on usein arka ja lapsi saattaa aristaa vaipanvaihtoa.
Vaippaihottumaan auttaa tiheämpi vaipanvaihto (vähintään 2 tunnin välein), sekä vaippa-alueen pesu jokaisen ulostamisen jälkeen. Pesun jälkeen iho kuivataan varovasti taputtamalla ja ihon voi voidella esimerkiksi sinkkivoiteella, jonka on todettu olevan perusvoiteita tehokkaampaa vaippaihottuman hoidossa. Ilmakylvettelystä voi olla myös apua vaippaihottumaan. Kosteuspyyhkeitä ei suositella käytettäväksi vaippaihottuman aikana, sillä ne sisältävät kemikaaleja ja saattavat ärsyttää ihoa entisestään. Myös rasvainen voide saattaa pahentaa ihottumaa.
Jos vaippaihottuma pahenee, ja iholle ilmestyy rakkuloita tai haavaumia kannattaa ottaa yhteys lääkäriin, sillä joskus vaippaihottuma vaati antibioottihoitoa parantuakseen.
Karsta
Karstaksi sanotaan vauvan päänahassa olevia kellanruskeita, kovettuneita ja lohkeilevia läiskiä. Karsta ei ole vaarallista eikä häiritse vauvaa, mutta se voi näyttää rumalta. Karsta voidaan poistaa hieromalla läikkiin hoitoöljyä. Öljyn annetaan vaikuttaa päänahassa vähintään pari tuntia ennen kylpemistä. Öljyn voi antaa vaikuttaa myös yön yli, jolloin vauvalle voi laittaa ohuen lakin päähän, jotta öljy ei sotke vuodevaatteita. Vaikutusajan jälkeen karsta kammataan varovasti pois. Lopuksi hiukset voi pestä, jotta enimmät karstat poistuvat. Hoidon voi toistaa muutamana perättäisenä päivänä kunnes karsta on irronnut.
Vauvan kanssa ulkoileminen
Kesävauvan kanssa ulkoilu on helppo aloittaa mutta talvella vauvan olisi hyvä olla noin parin viikon ikäinen ennen ulkoilun aloittamista. Talvella vauvan ulkoilu aloitetaan pikkuhiljaa, niin että ensimmäisellä kerralla ollaan vain 15 minuuttia ulkona, ja sitten aikaa pidennetään saman verran joka päivä. Totuttelun jälkeen vauva voi nukkua ulkona vaunuissa kunhan sää on ulkoilulle sopiva.
Kymmentä pakkasastetta pidetään yleisesti rajana vauvan nukuttamiselle talvella ulkona, mutta huomioon täytyy ottaa myös tuuli, joka saattaa tehdä ilman huomattavasti kylmemmäksi.
Kesällä vauvan nukkuessa ulkona vaunuissa kannattaa huomioida että lämpötila vaunuissa voi nousta korkealle. Vaunut pitää kesällä olla varjossa ja niissä täytyy olla myös hyttyssuoja.
Kesällä vauvan kanssa ulkoillessa täytyy huolehtia siitä että vauvan iho ei pääse palamaan auringossa. Aurinkovoidetta ei vauvoille suositella, vaan paras suoja pikkuiselle on ohuet pitkähihaiset vaatteet sekä hattu, joka suojaa päätä ja kasvoja auringonpaisteelta. Pannalliset aurinkolasit ovat myös hyvät silmien suojaksi ja pysyvät päässä touhukkaammallakin kaverilla. Hyttysvoiteita ja -suihkeita ei laiteta vauvalle.
Vauvan hampaiden puhkeaminen
Vauvan ensimmäiset hampaat puhkeavat yleensä noin puolivuotiaana. Kuolaus ja tavaroiden suuhun vieminen on merkkejä siitä että hampaat ovat puhkeamassa. Toisilla vauvoilla hampaiden puhkeaminen voi olla hankalaakin ja kipeät ja aristavat ikenet voivat tehdä vauvasta itkuisen. Myös normaalit asiat kuten syöminen ja nukkuminen voivat hankaloitua hampaiden puhjetessa. Hampaiden puhjetessa kannattaa hankkia vauvalle purulelu, joka pureminen helpottaa kutiavia ikeniä.
Vauvan uni
Univaikeudet ovat varsin yleisiä ongelmia lapsiperheissä. Onneksi on kuitenkin saatavissa tietoa ja vinkkejä miten pienten lasten nukkumista voidaan parantaa. Uniasioihin kannattaakin tutustua, koska riittävä unensaanti on tärkeää niin aikuisille kuin lapsillekin.
- MLL:n sivuilta löydät hyödyllistä tietoa pienten lasten unesta sekä vinkkejä unettomien öiden vähentämiseksi.
- Semperin sivuilta löytyy Pienen lapsen lempeä unikoulu - tietopaketti, jossa käsitellään mm. pienen lapsen unirytmiä, yöimetystä, nukahtamisvaikeuksia ja omaan sänkyyn nukahtamaan oppimista.
- Kiintymysvanhemmuusyhdistyksen sivuilta saat tietoa pienten lasten nukkumisesta perhepedissä ja voit myös lukea mitä pitää ottaa huomioon, jotta pienen lapsen on turvallista nukkua perhepedissä.
- HUS:in sivuilta voit lukea tarkempaa tietoa vauvojen unesta, unihäiriöistä sekä pienten lasten unen ja rytmisyyden kehittymisestä.
Lapsi sairastaa
Kun pikku potilas sairastaa, on tärkeää tarkkailla lapsen vointia ja ottaa tarvittaessa yhteyttä neuvolaan tai lääkäriin. Mitä pienempi lapsi, sen tarkemmin täytyy seurata lapsen vointia. Ohessa ohjeita ja tietoja lasten sairasteluun liittyen.
- Kun lapsi sairastaa on opas vanhemmille lasten yleisimmistä sairauksista ja niiden hoidosta. Aiheita ovat mm. kuume, flunssa, vatsakipu, korvantulehdus, silmätulehdus, koliikki ym.
- Lääkärikirja on koko perheen terveyden tietolähde. Lääkärikirjasta löytyy monipuolisesti tietoa niin lasten kuin aikuistenkin terveysongelmiin.
- Helistin.fi-sivuston Lastenlääkäri antaa ohjeita pienen lapsen sairauden hoitoon.
- Terveyskirjaston oppaassa 100 Kysymystä lastenlääkärille käsitellään tavallisimpia lasten sairauksia ja kysymyksiä, jotka usein tulevat esille lastenlääkärin vastaanotolla.
- HUS:in ohjeissa kerrotaan tavallisimmista lastentaudeista ja tapaturmista sekä niiden hoidosta. Aiheita ovat mm. aivotärähdys, haavat, hengenahdistus, kurkunpääntulehdus, ripuli, kuumekouristukset, paleltumat, palovammat, puremat ja pistokset.
- Allergia- ja astmaliiton sivuilta voit lukea mm. lasten atooppisesta ihottumasta, hajusteyliherkkyydestä, ruokayliherkkyydestä, siitepölyallergiasta tai allergisesta nuhasta.
- Kela korvaa sairausvakuutuslain perusteella osan yksityislääkärin ja hammaslääkärin palkkioista sekä tutkimuksista ja hoidoista, jotka lääkäri määrää. Myös lääkärin määräämistä lääkkeistä voi saada korvausta. Lisätietoja korvauksista ja mm. tilapäisestä hoitovapaasta lapsen sairastuessa voit lukea KELA:n sivuilta.
Vauvan ilmavaivat ja ummetus
Vapauta vatsasi - verkkosivuilla käsitellään mm. syitä ja hoitokeinoja vauvan ilmavaivojen helpottamiseksi. Sivustolta löytyy runsaasti tietoa lasten ummetuksesta, ummetuksen oireiden tunnistamisesta, sen syiden ymmärtämisestä ja sopivan hoitotavan löytämisestä.
Vauvojen vessahätäviestintä
vvv eli vauvojen vessahätäviestintä on perinteinen tapa, jolla vanhemmat oppivat vaistonvaraisesti tulkitsemaan lapsen pissa- tai kakkahätää. Vauvan viestejä seuraamalla vanhemmat oppivat ymmärtämään milloin vauva yleensä tekee tarpeensa ja silloin vauvaa pissatetaan lavuaariin, pottaan tai muuhun astiaan. Vauvojen vessahätäviestinnästä voit lukea lisää Kiintymysvanhemmuusperheet - yhdistyksen verkkosivuilta.
Potalle opetteleminen
Herkkyyskausi kuivaksi oppimiselle on noin kaksivuotiaana ja yleensä lapset oppivat kuivaksi noin 2-4 vuoden iässä. Pottailua voi harjoitella jo periaatteessa heti kun lapsi osaa potalla tukevasti istua siksi että potta tulisi tutuksi. Aikuisen on hyvä muistaa että lapsi ei voi hallita suoltaan ja virtsarakkoaan ennen kuin hänen hermostonsa on riittävän kehittynyt, joten pottailua täytyy aloitella maltillisesti. Aluksi potta voi tuntua lapsesta oudolta, jopa pelottavalta varsinkin jos perheessä ei ole isompia lapsia näyttämässä mallia. Tutustumisvaiheessa potalle voi ottaakin mukaan vaikkapa kirjan tai lelun, niin lapsi malttaa paremmin istua potalla. Potalla voi käydä aluksi istumassa housutkin jalassa. Väkisin ei lasta saa potalle istuttaa, vaan sitten voi kokeilla myöhemmin uudelleen jos pottailu ei kiinnosta.
Sitten kun pottaharjoitukset kunnolla alkavat, lasta kannattaa käyttää potalla säännöllisin väliajoin niin oppii itsekin tietämään milloin pissa saattaisi tulla. Sopivia ajankohtia ovat esimerkiksi aamulla heräämisen jälkeen ja illalla ennen nukkumaanmenoa. Myös päiväunien ja ruokailujen jälkeen voi käydä potalla. Ennen pitkään pottaan varmasti tuleekin jotain ja sitten iloitaan yhdessä!
Vaikka lapsi tekisikin tarpeensa välillä pottaan, vahinkoja sattuu ja kuivaksi opetteleminen vaatii vanhemmilta kärsivällisyyttä. Kesä on parasta aikaa kuivaksi opettelemiseen, silloin kun on vähempi vaatetta ja ulkoillaan paljon niin on helpompaa kokeilla pärjäisikö lapsi ilman vaippoja.
Vinkki: Bodyn alaosa pysyy puhtaana potalla käydessä kun laittaa yhden napin olan yli kiinni.
Yökuivaksi oppiminen saattaa kestää kauemmin, ja vielä 7-vuotiaanakin joka kymmenes lapsi kastelee vuoteensa. Jos 5-vuotias kastelee vielä öisin säännöllisesti, on syytä ottaa asia puheeksi neuvolassa. Lisätietoa yökastelusta, sen syistä ja hoidoista löytyy Yokastelu.net - sivustolta.
Lapsi aloittaa päivähoidon
Kun lapsi aloittaa päivähoidon, se on varsin iso muutos sekä lapselle että vanhemmille. Vanhempainnetin artikkelissa käsitellään mm. millaisia reaktioita päivähoidon aloittaminen voi lapsessa saada aikaan ja toisaalta millaisia tunteita se vanhemmissa herättää. Artikkeli sisältää myös hyviä vinkkejä joilla päivähoidon aloittaminen sujuu mukavemmin.
Lasten kanssa matkaan
Piltin sivuilta löytyy hyödyllistä tietoa ja vinkkejä matkustamiseen vauvojen ja taaperoiden kanssa. Käsiteltäviä asioita ovat mm. rokotukset, vauvan matkavakuutus, lääkelaukku, lentomatka, passi ja vauvan ruoat.
Liikenneturvan verkkosivuilla
kerrotaan millaisilla turvalaitteilla vauvat ja lapset matkustavat turvallisesti autossa.
Muista: Alle 3-vuotiasta lasta kuljetettaessa on aina käytettävä lasten turvalaitetta!